Pienten yritysten arvonlisäverotukseen muutoksia 2025 – alarajahuojennus poistuu ja vähäisen toiminnan verovapautus laajenee EU-maihin

Pienten yritysten arvonlisäverotukseen tulee 1.1.2025 alkaen muutoksia, jotka perustuvat EU:n pienyritysdirektiiviin. Direktiivin täytäntöönpano edellyttää Suomen arvonlisäverolainsäädäntöön muutoksia, joista hallitus on nyt antanut esityksensä.

Direktiivin tavoitteena on vähentää EU:n alueella sijaitsevien pienten yritysten hallinnollista taakkaa, luoda yrityksille tasavertaiset toimintamahdollisuudet sekä edistää kansainvälisen kaupan kehitystä.

Muutokset koskevat kaikkia pieniä yrityksiä, kuten osakeyhtiöitä, avoimia ja kommandiittiyhtiöitä sekä toiminimiyrittäjiä. Yritysmuodolla ei siis ole merkitystä.

Alarajahuojennus poistuu

Pienet yritykset eivät voi enää saada alarajahuojennusta vuodesta 2025 alkaen. Alarajahuojennus on verohelpotus yrityksille, jotka kuuluvat alv-rekisteriin ja joiden tilikauden (12 kk) liikevaihto on alle 30 000 euroa.

Yrityksellä on oikeus hakea alarajahuojennusta vielä vuodelta 2024. Alarajahuojennusta koskevat tiedot annetaan vuoden 2024 viimeisen verokauden arvonlisäveroilmoituksella. Niillä yrityksillä, joiden verokausi on kuukausi ja joiden tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta, on oikeus hakea huojennusta lain voimaantuloa edeltävältä tilikauden osalta.

Vähäisen toiminnan raja-arvo

Vähäinen liiketoiminta on jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle. Jos yrityksen liikevaihto on enintään 15 000 euroa, yrityksen ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi. Hallitus ei esitä muutoksia vähäisen liiketoiminnan rajaan.

Lakimuutoksen myötä, vuodesta 2025 alkaen liikevaihdon laskemisessa tarkastellaan aina kalenterivuoden liikevaihtoa nykyisen tilikauden liikevaihdon sijaan. Kun arvioidaan vähäisen toiminnan raja-arvon ylittymistä, huomioon otetaan kuluvan kalenterivuoden liikevaihdon lisäksi edellisen kalenterivuoden liikevaihto. Jos liikevaihto jää molempina vuosina alle 15 000 euron, yrityksen ei tarvitse ilmoittautua alv-rekisteriin eikä myydä tavaroita tai palveluita arvonlisäverollisina.

Yrityksen pitää seurata omaa liikevaihtoaan ja rekisteröityä alv-velvolliseksi vähäisen toiminnan raja-arvon ylittämisajankohdasta lukien. Tästä ajankohdasta alkaa myös velvollisuus maksaa arvonlisäveroa. Nykyään yrityksen pitää rekisteröityä ja maksaa arvonlisäveroa takautuvasti koko tilikauden myynnistä, jos liikevaihto ylittää vähäisen toiminnan rajan kesken tilikauden.

Yritys voi edelleen halutessaan rekisteröityä alv-rekisteriin, vaikka liikevaihtoraja ei ylittyisi. Yritys voi haluta vapaaehtoisesti alv-rekisteriin vähennysten vuoksi: rekisteriin kuuluva voi vähentää arvonlisäverolliseen myyntiin kohdistuvien hankintojen sisältämät vähennyskelpoiset arvonlisäverot alv-ilmoituksellaan.

Jatkossa alv-rekisteröinnin voi päättää, kun yrityksen liikevaihto on kahdelta peräkkäiseltä kalenterivuodelta jäänyt alle vähäisen toiminnan kansallisen raja-arvon.

Jokainen EU:n jäsenvaltio voi päättää itse kansallisen vähäisen toiminnan verovapauden rajan, joka voi kuitenkin olla enintään 85 000 euroa vuodessa.

Pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmä kansainvälistä kauppaa käyville yrityksille

EU:n alueella otetaan käyttöön pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmä, jonka myötä vähäisen toiminnan verovapauden soveltamisala laajenee myös toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneeseen yritykseen. Nykyisin verovapaus voidaan myöntää yrityksille vain niiden sijoittautumisjäsenvaltiossa.

Järjestelmän käyttö on vapaaehtoista. Jos yritys haluaa hyödyntää verovapautta toisessa EU-maassa, sen pitää rekisteröityä EU-myynnin alv-järjestelmään sijoittautumisjäsenvaltiossa. Verovapautta voi hyödyntää yritys, jonka liikevaihto EU-alueella on enintään 100 000 euroa eivätkä myynnit ylitä vähäisen toiminnan kansallista raja-arvoa kohdemaissa.

Jos esimerkiksi Suomeen sijoittautunut pienyritys rekisteröityy järjestelmään ja hyödyntää verovapautta Ruotsissa ja Tanskassa, yrityksen myynnit kuluvana ja edellisenä kalenterivuonna eivät saa ylittää Ruotsin ja Tanskan vähäisen toiminnan kansallisia raja-arvoja. Lisäksi yrityksen arvonlisäveroton liikevaihto koko EU:n alueella voi kuluvana ja edellisenä kalenterivuonna olla enintään 100 000 euroa. Yrityksen pitää itse seurata, etteivät raja-arvot ylity.

Rekisteröityminen pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmään

Suomeen sijoittautunut yritys voi rekisteröityä 1.1.2025 alkaen EU-myynnin alv-järjestelmään antamalla rekisteröinnin ennakkoilmoituksen OmaVerossa. Tällöin yrityksen ei tarvitse rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi siinä EU-maassa, jossa tavarat tai palvelut on myyty.

Rekisteröinnin ennakkoilmoituksessa ilmoitetaan yrityksen nimi, osoite, toimiala sekä nimetään jäsenvaltiot, joissa verovapautta aiotaan soveltaa. Lisäksi ilmoitetaan kuluvan ja sitä edeltävän kalenterivuoden aikana tehtyjen tavaroiden ja palvelujen myyntien kokonaisarvo Suomessa ja muissa jäsenvaltioissa jäsenvaltioittain eriteltynä. Yrityksen pitää ilmoittaa myös mahdolliset muutokset ennakkoilmoituksen tietoihin.

Tunnistamisrekisteri

Suomeen sijoittautunut yritys merkitään muissa jäsenvaltioissa tapahtuvaa verovapautuksen soveltamista varten erilliseen Verohallinnon tunnistamisrekisteriin. Tunnistamisrekisteriin merkitseminen ei edellytä, että yritys on merkitty Suomessa alv-rekisteriin. Tunnistamisrekisteriin merkitty yritys saa yksilöllisen tunnisteen.

Miten ja milloin ilmoitus myynneistä pitää antaa?

Suomessa pienten yritysten EU-myynnin alv-järjestelmään rekisteröityneen yrityksen pitää antaa jokaiselta kalenterivuoden neljännekseltä pienten yritysten EU-myynnin ilmoitus. Ilmoitus on annettava OmaVerossa viimeistään sitä kalenterivuoden neljännestä seuraavan kuukauden viimeisenä päivänä, jota se koskee.

Ilmoituksessa pitää olla muun muassa yritykselle annettu yksilöllinen tunniste sekä Suomessa ja muissa jäsenvaltioissa neljänneskalenterivuoden aikana tehtyjen tavaroiden ja palvelujen myyntien kokonaisarvo jäsenvaltioittain eriteltynä. Jos jäsenvaltio soveltaa eri liiketoiminnan aloilla erisuuruisia raja-arvoja, yrityksen pitää ilmoittaa kunkin liiketoiminnan alan myynnit erikseen. Jos myyntejä ei ole, myyntien arvoksi ilmoitetaan nolla.

Miten ilmoitusta korjataan?

Jos ilmoituksessa on virhe, tiedot pitää korjata viipymättä. Virhe korjataan antamalla korvaava ilmoitus sille neljänneskalenterivuodelle, jonka tiedoissa virhe on. Korvaava ilmoitus korvaa aiemmin annetun ilmoituksen.

Laiminlyöntimaksu

Järjestelmään liittyvien ilmoitusvelvollisuuksien laiminlyönneistä voidaan määrätä laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksu voi olla enintään 5000 euroa. Laiminlyöntimaksu jätetään määräämättä, jos laiminlyönti on vähäinen tai laiminlyönnille on pätevä syy tai muu erityinen syy.

Kansallinen lainsäädäntö eduskunnan käsittelyssä

Hallituksen esitys on annettu eduskunnalle. Verohallinto ohjeistaa muutoksista tarkemmin sen jälkeen, kun kansallinen lainsäädäntö on vahvistettu.

Lisää aiheesta:

• Muutoksia pienten yritysten arvonlisäverotukseen (Valtiovarainministeriön tiedote)
• Arvonlisäveron alarajahuojennus poistuu (Verohallinnon tiedote)
• EU:n komission sivut VAT scheme for Small Businesses (europa.eu)
• Neuvoston Direktiivi (EU) 2020/285
• Valtiovarainministeriön hankkeet ja säädösvalmistelu (vm.fi)